Otto on syntynyt 27.2.2002. Se on sekarotuinen poikakoira, tosin se kastroitiin noin 1.5 vuotta sitten. Oton emä on suomenlapinkoira, isästä ei ole varmaa tietoa. Otto on ollut meillä pennusta asti, naapurista se saatiin, kun naapurin koiralle syntyi vahinkopoikue. Ensin se oli meidän Pastin koira, mutta kun Pasti muutti kotoa pois niin Otto siirtyi mun koiraksi. Otosta on tullut tuon 1.5 vuotta tapahtuneen operaation jälkeen aikamoinen setä. Nykyään Oton mielipuuhaa onkin maata lattialla maha ylöspäin ;) Ennen sitä ei voinu pitää ollenkaan vapaana kun se lähti heti tyttökoiria etsimään. Tuo on aika pinttynyt tapa, ja yrittää nykyäänkin sitä aina välillä tehdä.
Otolla on kauheat karvaturrit, välillä olen ne leikannut pois hoidon helpottamiseks: turkki on paljon helpompi pitää puhtaana ja selvänä kun se on lyhyt. Nyt Otto on kuitenkin saanut turrinsa pitää, ompahan kivempi kun saa olla enempi pihalla ilma että tulee kylmä.
Otto kiipeää mielellään tyhjiin sänkyihin nukkumaan, varsinkin jos ei ketään ole kotosalla. Otto tykkää myös autolla liikkumisesta paljon, ilo on ylimmillään silloin, kun koirat pääsee jonnekin "kylille" mukaan haistelemaan uusia hajuja. Täällä maalla kun ei kauheasti muita koiria liiku, niin sitten kylillä pääseekin haistelemaan kaikki uusimmat juorut.
Moi mä oon Otto Manninen, Manne, Mannetus, Otoksie, Tuuksie ym mä oon välillä tällanen setä...
Korppalon Sioux
Korppalon sioux eli tuttavallisemmin Heppu on englenninspringerspanieli. Se on syntynyt 16.12.1999. Meille Heppu tuli mutkien kautta. Heppu etsi uutta kotia sen omistaja perheen muuttuneen elämäntilanteen takia. Mun kaveri sitten haki sen Kotkasta itselleen tarkoituksenaan antaa sille hyvä koti. No Heppupa ei viihtynytkään kerrostalossa. Se stressaantui muutosta aivan valtavasti, alkoi hyökkäilemään muiden koirien kimppuun, ja jopa yhtä lenkkeilijää puri jalkaan. No mä sitten otin sen meille joksikin aikaa tänne maalle rauhoittumaan, ja niinpä se sitten jäikin lopullisesti meille. Heppu tuli meille siis syksyllä 2005.
Nykyään Heppu on huomattavasti rauhoittunut siitä mitä meille tuli. Nykyäänkin se on aika kova säheltämään, mutta osaa myös rauhoittua välillä. Otto ja Heppu oli aikamoisia vihamiehiä aluksi, niiden kanssa elo oli aika vaikeaa, mutta ajanmyötä niistä on tullut ylimmät ystävykset.
Heppu nauttii olla vapaana, ja on Oton tavoin myös tyytyväinen päästessään autoilemaan.
Moi mä oon Heppu, Ökö, Kömpiäinen, Pappa, Papa ja Pömpiäinen.
Koirat käytän aamuin illoin lenkillä, lenkin jälkeen ne saa ruuan. Päivällä ne pääse lisäks pihaan pissalle. Jos on lauha keli niin ne ulkoilee keskenään pihalla niin, että Otto on juoksunarussa ja Heppu vapaana.
Ruokin koiria osittain kotiruualla. Eli puoliks ne saa ihan kaupan muroja ja puoliks sitten niille varta vasten tekemiäni pöperöitä. Ruoka ohjeita olen saanut netistä ja sitten oon soveltanu itekkin niitä ohjeita. Kun saan aikaseks voin tännekin muutamia ohjeita laittaa.
Välillä koiria viedään pois täältä maalta kaupunkiin ulkoilemaan, etteivät ne ihan metsity.
Otto ja Heppu tutustumassa. Tässä Otolla leikatut karvat.
'Otto ja Heppu tykkää kovasti luonnossa liikkumisesta.
Täs me nyt ollaan, eks me ollaki söpöjä??
Välillä ptää ottaa leikkimielisesti mittaa toisistaan...
